Meidän talo

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Lumikaaosta...

Raksa on todellisen lumihelv...in kourissa... Ei naurata yhtään! Paikka paikoin lunta on metrin korkeudella ja kun kolalla ottaa sitä kohtaa muutaman kerran, on niinkuin ei lumikolaa ois käyttänytkään. Maanantaina olin lumitöissä appiukon kanssa melkeen kolme tuntia ja mies meni vielä illalla toiseksi samanlaiseksi toviksi. Eilen mies huhki taas tontilla kaks ja puoli tuntia. Mä oon melkeen valvonut kaks viime yötä, kun vaan koko ajan unissani kolaan ja mietin, et mihin sitä lunta vois sijoittaa, ettei ois talopaketin tiellä... Aamulla manasin työkavereille sitä ja yks ihana sielu sanoi heti soittavansa yhdelle tutulleen ja hommaavansa meille traktorin hommiin viemään lumihommaa kerralla aika reippaasti eteenpäin. Niinpä tänään raksalle tulee traktori mietä jeesaamaan, hiphei!

Joulun aika meni hienosti. Saatiin ihania joululahjoja, kiitos ihanien sukulaisten! Parissa lahjassa luki Makita jne... Aivan loistavaa! Helpottaa kummasti rakentajan arkea tuollaiset paketit! Nyt vaan toivotaan, etei tulis enää enempää lunta... Ja ei tartteis kamalasti pakkastakaan tulla, pikku miinusasteet riittää meille... :) Jos en palaile enää ennen uutta vuotta, niin railakasta vuoden vaihdetta kaikille ja kaikille rakentajakamuille rakentavan onnekasta uutta vuotta!

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille sekä kanssarakentajille! Menen muutamaksi päiväksi nettipimentoon ja sen jälkeen taas palataan asiaan. Tiptap tiptap tipe tipe tip tap...

tiistai 21. joulukuuta 2010



Eli lupasin jo illalla näitä kuvia edistymisestä, mutta en ehtiny millään... Nyt jos koittaisin saada muutaman foton näytille. Nämä ei oo ihan viimisimpiä, eli edistystä on enemmänkin jo tapahtunut. Hyvä niin! Rupee pikku hiljaa kylmäämään se tosiasia, et talo tulee jo ens kuun puolivälissä ja meillä on hommat vielä aika pahasti kesken... No, pikku hiljaa edistystä tulee. Tänään on varmaan taas lumityöpäivä-lunta on meinaan tuprutellu aika lailla ja koko ajan tulee lisää... Levitellään vähän pressuja sellaisiin paikkoihin, mis vois vähän suojata lumikaaokselta. No niin, löpinät sikseen ja kuvia kehiin.


Anturamuotit valettu ja tietty raudoitettu.

Anturamuotit tehty ja valettu ja suojattu paukkuvalta pakkaselta pressuilla ja styrokseilla.
Sokkelin laudoitusta on jo tässä tehty hyvän matkaa.


Talon keskiosan sokkelilaudoitus tehty ja raudoitusta aloitettu.


Ensin oltiin aika ihmeissämme (lue= kyrsiintyneitä), kun kuultiin urakoitsijaltamme, että hän käyttä virolaisia työmiehiä. Ei helvetti! Senhän takia me oltiin näinkin kauas siirretty talotoimitustamme, että saisimme suomalaiset työmiehet, mutta nyt sitten perustusten tekijät tulisivat etelä-naapurista. Lievästi kyrsi! No, kun tota heidän työntekoaan on katsonut, niin täytyy ottaa rumat sanansa takaisin- ihania poikia! Tekevät ihan ympäripyöreetä päivää, ja ovat tosi käteviä käsistään. Heillä on eväät mukana ja syövät siinä voikkarit työn lomassa, eikä vietellä tuntikausien taukoja jossain huoltsikalla. Hommat etenee tosi hienosti, eikä oo valittamista. Ja urakoitsija sanoi, että kyllä hän heidän tekemisistään vastuun kantaa. Ainut ongelma on kommunikointi... Suomen kielen taito on heikko ja välillä puhutaan englantia ja välillä viitotaan ja yritetään selostaa mitä milloinkin. Eli tätä alunperinkin pelkäsin, että toivottavasti ei tuu mitään mokia ymmärtämättömyyden vuoksi.

maanantai 20. joulukuuta 2010

No niin,  edistystäkin on raksalla tapahtunut...Eilen oltiin miehen kanssa siivoilemassa siellä ja tänään pitäis varmaan käydä tekemässä vähän lumitöitä. Siellä pellolla on vaan niin perskuleen kylmä sillon, kun viima puhaltaa oikein kunnolla! Laitan illalla vähän tarkempaa kertomusta, että mitä siellä on tehty, kun nyt ei oo kameraa mukana. Joulunalustohinat vie kanssa nyt aikaa, mutta koko ajan kuitenkin raksa on mielessä ja se, miten hommat etenee ja lunta tulee...

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Tänään on pikkuisen taas asiat edenneet, mutta aika olemattomasti... No, perustusporukka kävi sentään vähän tarkastelemassa tontilla ja samoin myös putkimies. Putkimies sanoi, että maalämpöpumpun keruupiirin putkien asennus kannattaa siirtää kevääseen, sillä nyt on niin kylmä, että jos putkea kovin joutuu vääntelemään, niin se helpommin menee rikki kylmyyden takia. Sanoi, että jos lattiavalun jälkeen haluaa lattialämmitystä, niin kannattaa sähkövastuksella se hoitaa. No, totta kai halutaan lämpöä, et kuivuukin joskus, mutta urakoitsija varoitteli laittamasta kovin isolle lämpöä, ettei betoni kuivu liian nopeesti ja sit halkeile. Juu juu, niinkun nyt olis jotenkin ajankohtainen asia vielä... No, tietääpä sitten joskus tulevaisuudessa.

Sähkösopimus on nyt sitten kilpailutettu ja vaihdettiin tarjoajaa. Valkattiin ruattalainen sähkön toimittaja, joka vielä muiden positiivisten asioiden lisäksi tarjoaa vihreää sähköä, joka on tuotettu vesi- ja tuulivoimalla. Erot hinnoissa oli aika isoja ja kannattaa kyllä nähdä se vaiva, että kurkkaa tuonne sahkonhinta-sivulle ja vaihtaa! Saa ihan komean säästön vuodessa!

maanantai 29. marraskuuta 2010

Pakkasta ja orastavaa paniikkia...

Juu, että sellasta keliä sitten tällä kertaa... Aamulla, kun lähdin töihin, pakkasta oli vaan -19,7c!!!  Ens viikolla piti pakkasen hiukan hellittää, mutta nyt kun kävin Forecan sivuilla, niin jopas oli taas pakkasasteita luvassa. Argh! Putkimies soitti eilen ja sanoi, että pitää nyt vähän odotella sitä maalämpöpumpun keruupiirin putkien kaivamista, kun on näin kylmä... No, niinpä tietysti. Perustusten valamisesta ei oo toivoakaan tällä kelillä, eli tällä hetkellä nyt vaan mennään tyhjäkäynnillä ja toivotaan, että pakkanen hellittäis, edes siksi aikaa, et saatais valut tehtyä ja kuivamaan. Perustusten tekijä tulee sentään käymään tontilla, että voidaan ees vähän suunnitella, tai mitäs mä suunnittelen, kun täällä töissä olen ;). No, muut suunnitelkoot sit munkin puolesta! Mikähän se raja on, et voi valaa?

perjantai 26. marraskuuta 2010

Meil'on sähköt!

Mies just laitto kuvaviestin tontilta, että meille on käyty yhdistämässä sähköt tontille. Yes! Nyt voi sen puolesta perustusporukka tulla hommiin... Muuten sit oikeen ei voikaan... Kun posahti tämä talvi päälle tällais aika yhtäkkisesti ja pakkasta oli aamulla -14,7c, niin eipä tuo valu oikein onnistu. No, jos vaikka ens viikolla... Tänään pitäis tulla loput perustuskuvat, niin sitten vois perustusurakoitsijalle viedä ne. Eli nyt on jo toivoa pienestä edistymisestä!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

tiistai 23. marraskuuta 2010

Seesteinen välivaihe

Nyt sitten taas ootellaan, ootellaan...Fortumin pitäis pian tulla kytkemään sähköt tontille. Ovat vaan luvanneet tulla laittamaan ne ennen 1.12. eli vaan toivotaan, että ennen sitä tulisivat. Maalämmön keruuputkiä piti ruveta asentamaan tänään, mutta kuormurista oli hajonnut turbo, niin menee ens viikolle. Sekin tieto piti asentajalta lypsää. Mikä ihme siinä on, kun heille kellekään ei tuu mieleen ilmottaa, et nyt homma siirtyy viikolla???

Eilen käytiin kurkkimassa laattoja vessaan, mutta eihän me mitään osattu ostaa, kun ei olla pohdittu vielä ees värimaailmaa... Eli nyt sais ruveta ruutupaperille hahmottelemaan erilaisia vaihtoehtoja; siis laitetaanko eri värejä, boordeja jne... Jos sit vois jonkunlaista ideaa saada... Tällä viikolla pitäis myös tulla perustussuunnitelmat. Oli luvannut alkuviikosta, eli jos ei tänään tuu, niin minähän kyselen heti perään, sillä mun mielestä keskiviikko ei oo enää alkuviikkoa... Sitten voiskin jo kysellä perustusporukkaa hommiin. Aikamoista pakkasta on vaan luvattu ens viikoksi... Löysin muuten tällasen kuvan saunasta, joka meille tulee pienin muutoksin. Siis meille tulee ihan yksiväriset kuusilauteet ja puukiuas, mutta siis tämä muotoilu on aika lailla samanlaista, kun meillekin on tulossa.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Paalutus ohi ja tuloksena iso lasku-huh!

Juu, niinkun viime postauksessa sanoin, niin paalutus hoidettiin silloin. Meille tuli 20 paalua, joista 12 oli paksumpaa mallia ja 8 ohuempaa (ohuemmat tuli siis kuistin ja terassin alle). Maaperätutkimukseen mukaan paalutussyvyys olisi siinä 18 -20m, mutta kyllä se niin meni, että matalin paalu oli 19,60m ja syvin 23,50m- jaiks! Eipä siinä muuten mitään, mutta kun tuo metrihinta ei oo mitenkään kauheen edukas... No, pojat selvisi hommasta kahdestaan päivässä ja paalutarkkeiden tekijäkin tuli seuraavana päivänä (siis se heppu, joka tarkisti, että paalut on menneet edes sinnepäin, mihin perustussuunnittelija ne on tarkoittanu).

Ei ne ihan paikallaan olleet, mutta tarpeeksi tarkasti kuitenkin ja sitten heti laitettiin meilillä tämä dokumentti perustussuunnittelijalle, jotta hän voi sitten ottaa nämä heitot huomioon viimeistellessään meidän perustuskuvia. Kaivurikuski oli luvannut tilata tarvittavat tavarat Absolta viemäri- ja sadevesiputkitöitä varten ja ilmeisesti tekee sen tänään. Alunperin oli puhe, että hän tulisi jo tänään hommiin, mutta ei vielä ehdikään, eli nyt sit taas venaillaan... Ens viikolla alkaa jo maalämpökeruupiirien kaivuu, joten sitä ennen ois hyvä olla noi putkihärpäkkeet asennettuna.

Käytiin viikonlopulla tontilla ja ajettiin auto "autokatokseen" ( siis lue= tasoiteltuun, sorastettuun autokatoksen paikkaan). Tontti näytti jo siltä, että siihen saattaa olla joskus tulossa joku talo tai sellainen, eli ihan kiva oli käydä siellä kurkistelemassa. Itse kun en ole ehtinyt siellä pahemmin käydä niin voi sanoa, että viikossa on tapahtunut paljon ja se on mahtava juttu! Laskukin sieltä tuli jo- ainoastaan 14231€, hupsista heijaa! Nyt on pakko sit mennä pankin tätiä jututtaan, et josko nyt sit vois vähän jo lainaa nostaa, kun tähän asti on pärjätty sitkuttelemalla ilman... Eli kallis pieti oli, mut eipä nyt nutju meidän talo tai terassi ainakaan niin mihinkään!


Siinä ois saveen upotettavaa putkea ja paljo!


Paalutuskone sinällään ei ole mikään kamalan iso ja niin meni paalut saveen kun kuuma veitsi voihin, ainakin alkupätkät.


keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Paalua toisen perään...

No niin, nyt sitten on vihdoin se päivä, kun meidänkin tontilla lykätään paaluja saveen oikein urakalla... Aamulla tulivat ja nyt kuulemma on jo yli puolet lyöty. Mies joutui lapiohommiin, kun paaluttajat olivat sanoneet, että paikka paikoin mursketta on laitettu liikaa paalujen katkaisemiseksi ja niinpä sitä piti ottaa pois. Vähän epäilytti, et miten sitä mursketta sinne on oikein laitettu, kun Porvoon mitalla ensin kaadetaan ja täryytellään ja sitten saa ottaa liikoja pois, höh! Ei auta muu, kun luottaa että ammattimiehet ovat silti tehneet oikeen, koska paaluttajat olivat aamulla soitttaneet perustussuunnittelijallekin, että heillä on oikeat ohjeet. Mahtijuttu, kun hommat etenee!!!

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Stressi vähenee

Perjantaina työt jatkuivat tontilla. Olimme kumpikin töissä, mutta isä oli "vahtimassa" ja touhuamassa tontilla. Kaivurikuskin kanssa kävi lopulta niin, että firman isännän itse piti tulla kaivamaan tontillemme, mutta torstaina hän ilmoittikin, että hänen pitää lähteä toiselle työmaalle, jossa hänen työntekijänsä ei pärjää. Harmitus oli melko suuri, koska olimme hakeneet nimenomaan kokenutta kaivurikuskia. Isäntä itse kävi torstaina aamulla tontilla ja neuvoi kuskia. Aika rookie-osastoa tuo kuski tuntui olevan, mukava kaveri kaiken kaikkiaan, mutta enemmän olisi saanut tapahtua. Perjantaina sama juttu, tulin töistä suoraan tontille ja katsoin melkoista monttua ja ihan järkyttävän isoa kasaa multaa. Mursketta ajanut autoilija totesi kasan nähtyään, että hyvän näköistä multaa, kehotti myymään heille ja ostamaan huonompaa maata tilalle. Juu, ei myydä, siitäkin multakasasta on maksettu julmettu tukku kahisevaa ja ennen kaikkea se on MEIDÄN : D Humusta oli ennen savea n. 40 cm, enemmän kuin odotettiin, joten aikaakin meni enemmän. Mursketta on ajettu tontille 8 kasetillista, yhteensä n. 300 tn. Huh huh...

Kaiken lisäksi asemakuvaa ja paalukarttaa kuski ei ollut ilmeisesti kauheasti katsellut, koska terassin kohdalta ei oltu kaivettu tarpeeksi. Maata oli läjitetty terassin kohdalle ja muutaman kauhallisen jälkeen kuski totesi, että ei millään ehdi saamaan valmiiksi lauantaiksi, jolloin piti paalujen merkkaajan tulla tontille. No, soittelin kaivajan isännälle ja sovimme, että hän tulee itse maanantaina tekemään loppuun kaivuuhommat tältä erää. Samalla kaivetaan kaapelioja, jos vaikka saisimme keskiviikkona sähköt tontille. Mittauskeskus on tilattu ja kaapelia 50 m, jolla jatketaan tontille tulevaa kaapelia.

Otsikkoa on pakko vielä kommentoida sen verran, että stressi tosiaan väheni komeasti, kun tontilla tapahtui jotain konkreettista. Jospa hommat nyt alkaisivat rullata hieman rivakammin. Paalutus on viikolla 45, päivää ei ole vielä sovittu. Toivottavasti ei lauantaina, silloin lähdetään piknikille Ahvenanmaalle frendien kanssa. Alkuviikosta toimitetaan urakoitsijalle talon piirustuksia ja muuta materiaalia, jotta saa ruveta valmistelemaan perustuksia. Kyl kai se siit sit....

Monttu ja multakasoja

Kulmatolppa jykevästi saveen

300 tn mursketta

torstai 4. marraskuuta 2010

Lupailin niitä kuvia laittaa. Katotaan onnistunko... :)





Tässä on jo hiukan tehty ajotien pohjaa, suodatinkangastakin on jo vähän laitettu.

No joo, tässä olikin sitten tarpeeksi, kone hyytyi, eikä anna enempää... Katotaan, josko joku toinen päivä...

Kaivurikuski vihdoin tontilla... Ja myös stressi!!!

Tänään on nyt sitten ekaa päivää kaivuri tontilla ja oli jo tuossa puolilta päivin saanut suodatinkangastakin laitettua jo soiron... :) Hih! Nyt hymyilyttää... Muuten ei sitten niin kauheesti hymyilytäkään... Eilen kuski kyseli, et miten syvältä pitää kaivaa ja me soitettiin perustussuunnittelijalle ja arvatkaapas, miten paljon me saatiin tolkkua hänen selostuksestaan... No, eipä juurikaan mitään! Kuuliaisesti vaan kirjoitettiin paperille, mitä hän sanoi ja näytettiin sit paprua kaivurikuskille. Ahdistaa niin tää tietämättömyys!

Mies stressaa niin kamalasti, ettei saa nukuttua... Sanoi jo tänä aamuna, että kaduttaa koko projektiin ryhtyminen, jos tää on tätä tästä lähin. Että näinkin positiivisesti meillä menee tällä hetkellä. No, jos hänenkin stressitaso laskis vähän, kun saadaan hommat oikeesti etenemään... Kaivurikuski saa tosissaan huhkia siellä, koska lauantaina tulee mies, joka merkkaa paalujen paikat. Jos mies muistaa ottaa kuvia tontilta, niin voin illalla laittaa tänne muutaman otoksen. Soraa on kuulemma tullut nyt jo 78 tonnia, ihan pikkasen vaan mietityttää sekin lasku, mikä siitä napsahtaa... :) No, mut anyway, hommat skulaa kerrankin...!

maanantai 1. marraskuuta 2010

Mies soitti aamulla kaivurikuskille tullessaan yövuorosta ja tämä oli luvannut tulla kaivelemaan keskiviikkona tai torstaina. Tuntuu jotenkin, että aina menee vaan pidemmälle ja pidemmälle... On kuulemma aiemmat työmaat venyneet niin paljon, että venyy sit meidänkin aloitus. Ois jo hyvä, että tulis, niin paalutuskin saatais alkuun ja sit urakoitsija pääsis kans vauhtiin. Jotenkin hirvittää tuo talven tulo, vaikka kaikki ainakin kiven kovaa väittää, että ei se haittaa... Kaivurikuski oli luvannut hommata myös suodatinkankaan, jotta saadaan tuota pihamaata vähän kantavammaksi, sekä luvannut kaivaa ojan tuota sähkökaapelia varten. Eli jonkinlaista edistystä kuiteski...

Tuli mieleen, etten oo puhunu tuosta talon korosta mitään... Eli 90 cm tulee olemaan lattian korkeus maasta. Ensin vaikutti tosi korkeelta, mutta nyt sitten pienen sulattelun jälkeen vaikuttaa ihan ok:lta, koska sokkeli on eka sen 40 cm korkea, eli 50cm tarvitaan korotusta maasta. Ja kun vertaa lähialueen taloihin, niin ihan linjassa on.

Jotenkin tässä vaiheessa alkaa usko loppua, et koskaan päästään tuonne asumaan, koska mitään ei tapahdu, siis todellakaan ei mitään... Tää on vaan tätä puhelimella soittelua ja tiedustelua sinne sun tänne...

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Rakennusrintamalla ei oikein mitään uutta, blaah! Turhauttavaa! No, tänään on muutenkin sellainen päivä, että on niin vetelä ja tylsistynyt olo, ettei mitään rajaa... Varmaan vetää toi kamala ilma mielen apeaksi... Tuntuu, ettei päivä valkene ollenkaan... Huomenaamulla pitäis soittaa kaivurikuskille ja kysyä, että josko se jo ehtis meidän tontille mellastamaan.

Paalutusfirmakin valittiin jo, he ei oo vaan vielä ilmoittanu, että koska he ehtis tulla paukuttelemaan niitä paaluja. Tarjouskisassa pisimmän korren veti paalutusfirma, jolla on kuulemma ihan hyvä mainekin... Laskettiin paalutuksen hinta 20m syvyyden keskisyvyyden mukaan ja sen mukaan, et meille tulee 20 paalua (12 paksumpaa talon alle ja 8 ohkasempaa terassin ja kuistin alle). Heidän hintapyyntö oli n. 13700€. Karmee summa, mutta kun me ollaan niinkun laskettu siihen about 15000€, niin on onneks sitä halvempi! Eli katotaan nyt sitten, josko huomenna selviäis vähän aikatauluja... Kivaa sunnuntain jatkoa kaikille!

tiistai 26. lokakuuta 2010

Aloituskokous pidetty!

Tänään toljotettiin tunnin verran tontilla aamuhämärissä, varpaat jäässä ja pidettiin aloituskokous. Hommat oli ihan ok, ei mitään suurempia munklauksia enää tarvita. Autokatoskin sai luvan olla siinä, missä se on, vaikka se onkin vähän lähempänä kaupungin maita, kun kolme metriä... No, kun kerran lupa on, niin siinä se sitten pysyy!

Vastaava mestari ja rakennustarkastaja neuvoi laittamaan vähän lisää tukia linjapukkeihin, etteivät ne lähde liikkeelle, kun niitä linjalankoja vedellään. Lvi-urakoitsijaan oltiin yhteydessä ja hän sanoi, et lvi-suunnitelmat on koht'pikaa valmiit. Hyvä! Paalutustarjous saatiin toisestakin firmasta, mutta en oo enempää vielä ehtinyt siihen tutustua. Illalla sitten...

maanantai 25. lokakuuta 2010

Pieniä edistyksen askelia

Tänään tupsahti miehen sähköpostiin ensimmäinen paalutustarjous, kymmenen pistettä ja papukaijamerkki nopeasta toiminnasta!!! 20 paalua meille tarvitaan ja about 19m syviä ja tarjous oli 10 696€ ilman alv:ia. Ihan allright kuulostaa, koska kaikki on sanonut, että kyl siihen ainakin 15000€ saa varata. Eli jos tosta about pari donaa säästetään, niin hieno homma. Odotellaan kyl vielä muitakin tarjouksia, niin saadaan vähän vertailupohjaa.

Sähköfirmaankin mies oli ehtinyt soittaa ja sopia sähkön tuomisesta tontille ja menee vähän tiukille... Oli sanonut, että kyllä se kuukauden päivät vie, ennenkun ehtivät tulemaan. Toivottavasti ei kukaan tarvii sitä ennen mitään sähköä! Aika suolainen tuo sähkösopimuskin on, 2265€. Mitä muilla on kustantanut? Onko noissa paljon hajontaa, vai onko samoissa raameissa suunnilleen?

Eilen väännettiin tuota keittiösuunnitelmaa jos johonkin päin ja loppujen lopuksi tultiin lopputulokseen, että pidetään se sellaisena, kun se on nyt kuvissa. Ensin ajateltiin, että halutaan sinne korotettu astianpesukone, koska ei olla kumpikaan mitään lyhkäisiä, mutta sitten ruvettiin punnitsemaan sen ulkonäköhaittoja ja sitä, että sitten sen koneen kokoinen alue häviää työtasona. Eli kun meidän tämän hetkinen keittiö on tosi pieni, ruvettiin laskemaan kaappien määrää uudessa keittiössä ja se on jopa pienempi! Ei hyvä! Eli toiselle seinustalle ajateltiin jotain pitkää ja matalaa kaappia, siis vaikka yläkaappien syvyistä kaappia, josta osa olisi normi-ovilla ja osa lasiovilla. Lasiovet olisivat ihanat ja keveät, mutta pelkään, että siitä tulee suttuisen näköinen, jos lasikaapit on sit ihan täynnä tavaraa.

Nyt pitäis vielä löytää sähkömies, joka haluaisi ottaa harteilleen meidän tuvan ja autokatos-varaston sähköistämisen. Sähkösuunnitelma on jo tehty anopin työpaikalla, mutta ovat siellä niin ylityöllistettyjä, että eivät ehdi. No, täytyypä vähän kysellä! Hyvä, kun miehellä on vapaapäivä, niin hommat luistaa! Nimim. Mies hoitaa, vaimo ahkerana töissä (=blogissa). :)

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Paalukarttaa ja koulun penkin kulutusta

Nyt on sitten linjapukit paukutettu tontille, eli kaivuri saa vaan sitten alkaa hommiin. Paalukartta saatiin rakennesuunnittelijalta torstaina ja laitettiin heti menemään tarjouspyyntöjä eri paalutusfirmoille, paitsi sille yhdelle. Kaikki yhteistyökumppanimme talomyyjästä lähtien ovat varoitelleet meitä yhdestä paaluttajasta, joka helpottaa tätä arjen kovaa stressiä aina pienellä huikalla töitten välissä ja voitte sitten kuvitella, millaista työjälki on... Yhdellä työmaalla alettiin pitää paalutustarkastusta ja rakennustarkastaja oli tullut tontille ja varomattomasti ihan ykskaks nojannut yhteen paaluun ja humpsis, koko komeus oli kaatunut maahan. Paalutussyvyys piti olla 20m, mutta olikin 20cm, eli melkoisen tukeva pohja uudelle talolle, etten sanois...Paaluttaja oli ajettu vauhdilla pois tontilta ja sanottu, että raastuvassa tavataan, jos laskun tästä sähellyksestä lähetät. Eli on ihanaa, kun kanssaihmiset varoittavat tälläisistä ei-niin-luotettavista-työmiehistä! Monet menevät kuulemma siihen vipuun, koska on tosi halpa. No, me ei siihen vipuun mennä, vaan otetaan kunnolliset heput kunnon paaluilla meidän tontille, että homma tulee sit kunnolla tehtyä, eikä vaan sinnepäin. On toi paalutus kuitenkin silleen aika tärkeä juttu, että se talo ois siinä vielä 20 vuoden päästäkin, eikä jossain savilillin keskellä... :) Toivottiin yhteydenotoissa paalutusfirmaan nopeaa vastausta, jotta päästäisiin tosi toimiin, mutta ainakaan toistaiseksi mitään ei oo kuulunu :( Ollaan varmaan liian optimistisia kun luullaan, että sieltä näin nopeasti mitään tulis.

Eilinen päivä meni "koulun penkillä", kun osallistuimme PRKK:n järjestämään rakentajakouluun. Tilaisuus kesti yhdeksästä neljään ja oli kyllä tosi hyödyllinen kokemus tällaisille "tumpelo"-rakentajille. Ilmainenkin vielä kaiken lisäksi, ja saatiin jopa kahvit ihanan omenapiirakan kera, nam! Aamupäivä käytiin läpi meille jo tavallaan ihan triviaa asiaa, eli aloitus- ja suunnittelujuttuja, koska ne on jo tehty, mutta iltapäivällä käytiin läpi jo meille ajankohtaisempaa juttua, eli itse rakentamista. Kouluttaja näytti välillä tosi hyödyllisiä videoita, mm. perustamisesta, paaluttamisesta, muurauksesta, väliseinien tekemisestä jne... Eli tuntuu ainakin, että itselle oli hyötyä viettää tämä vapaapäivä tolla tavalla! Jäseneksikin olisi voinut liittyä, se olisi kustantanut 126€ ja sillä olisi saanut kaikenlaista materiaalia, mutta päätettiin nyt säästää, eikä liitytty. Näitä rahan reikiä tuntuu tulevan jo useampi per viikko, niin tuo oli nyt sellainen, mistä voitiin säästää. Mutta näitä rakentajakouluja järjestetään muuallakinpäin Suomea, joten rohkeasti vaan mukaan! Lisätietoa löytyy heidän sivuilta http://www.prkk.fi/content/fi/11501/1058/1058.html. Tuli itelle sellanen olo, et voi, kun ois jo kiva päästä tositoimiin!

Tiistaina on sitten kahden viikon valitusaika luvasta menossa umpeen ja kaivuri saa virallisesti mennä möyrimään tontille. Tiistai-aamuun ollaan sovittu myös aloituskokous, joten asiat nytkähtää taas piirun verran eteenpäin. Huomenna mennään käymään luultavasti takkafirmassa kattelemassa takkamalleja ja tänään vielä pitäisi vääntää keittiön järjestyksiä vähän. Perjantaina mulle soitti mies, joka tekee miedän ilmastointisuunnitelman, ja kyseli hiukan yksityiskohtaisemmin asioita. Hyvä tietää, että sekin homma etenee!

tiistai 19. lokakuuta 2010

Talon merkkausta ja siitä seuranneita kummallisuuksia...

Nyt kun rakennuslupa on handussa, niin mies kilautti kaupungin maanmittaushepulle ja kysyi, että koska tämä ehtisi tulla merkkaamaan talon. Hän sanoi, että on kovin kiireinen, että jos tämän viikon aikana ehtisi, niin hyvä. No, oltiin siihen sitten tyytyväisiä. Kävikin yllättäen niin, että hän oli mennyt meidän tontille jo eilen ja soitti miehelleni, että kun nämä teidän tontin koordinaatit on ihan väärin. Siis ????? On kuulemma skannattu kolme kertaa, joista kaksi kertaa on mennyt päin prinkkalaa ja se yks kerta on oikein, mutta mitkäs ne oikeat koordinaatit sitten ovat? Hän oli vain todennut miehen ihmettelyyn, että teidän tontti nyt vaan sattuu olemaan väärällä paikalla universumissa... :) Voi hyvää päivää, pikkusen pakkas hymyilyttää...!

Tästä sekoilusta nyt seurasi se, että talon paikkaa joudutaan muuttamaan, koska talon ja autokatoksen väliin ei jäisi kun kolmisen metriä ja se on liian vähän, kun ollaan jätetty se vara, että takapihalle mahtuu isommallakin autolla ajamaan, esim. multaa. Eli taas väännetään ja käännetään... No, mies oli käynyt rakennustarkastajan luona kysymässä, et mitä voidaan tehdä, ja oli kuulemma ihan hyvin neuvonut. Ollaan jostain kuultu negat. palautetta kyseisestä tyypistä, muta nyt ainakin asiat olivat sujuneet ihan hyvin.

Eli huomenna pitäis sitten askarrella linjapukkeja ja viedä ne tontille. Samoin maanmittausmies tulee tontille merkkaamaan korot. Illalla vielä urakoitsijakin tulee piipahtamaan tontilla, niin saadaan vähän turista ja sopia aloituksista. Mies lupasi ruveta järkkäilemään tuota aloituskokoustakin- josko sen sais ens viikolle sovitettua. Tuntuu niin avuttomalta, kun mies saa hoitaa nää kaikki virka-aikana tehtävät asiat ihan ittekseen, kun mä oon aina kiinni töissä! Sit yritetään puhelimessa ratkoa esille tulevia dilemmoja, esim. et mihinpäin taloa ja tallia käännetään, että tilaa niiden välille tulisi enemmän... No joo, onneks hänellä on vuorotyö, että asiat hoituu!Kiva, et jotain konkreettista tapahtuu! Mii laiki!!!

torstai 14. lokakuuta 2010

Rakennuslupa saatu-yes!

Mies kävi tänään viemässä rakennustarkastajalle nuo uudet piirrustukset, jotka vihdoin tuli Jukkatalolta. Tarkastaja oli jotain puhunut luvasta ja mies oli sanonut jotain, et sit kun se tulee... Tarkastaja oli kysynyt, et eikö sitä ole vielä tullut, että kyllä se jo myönnetty on. Eli Ihqu-ihana Itella pitää vielä lupanivaskaamme hallussaan ja antaa toisten odottaa epätoivon partaalla... No, ei sentään :) Nyt pitäisi ruveta kyselemään perustussuunnittelijalta, että koskas se ois valmis, niin päästäis kilpailuttamaan tuota paalutusta. Eli nyt tuntuu vihdoin et jotain tapahtuu. Hyvä fiilis!

tiistai 12. lokakuuta 2010

Odotusta, odotusta...

Rakennuslupa on nyt ollut sisällä toissa viikon perjantaista lähtien ja ootellaan jo kovasti, että se lappu tipahtais postiluukusta... Mutta, huoh, ei näy... Ei näy myöskään talotehtaalta uusia kuvia, jotka piti tilata tuon perustamistavan muutoksen takia... Eli nyt tuntuu vaan, et ootellaan koko ajan. Eilen sentään tavattiin meidän tuleva lvi-töiden suorittaja, joka tekee siis maalämmön, lattialämmityksen ja muut putkihärpäkehommat. Kivan tuntunen heppu, eli taas yks asia pois päiväjärjestyksestä. On muuten kumma, miten kauan nuo jotkut firmat odotuttaa tarjouksen antamisessa, eli toisin sanoen järjestävät heti itsensä pois kilpailutuksesta... Nytkin yhdestä firmasta ollaan odotettu tarjousta lattialämmityksestä jo about kuukauden.

Viikonloppu oltiin Tallinnassa ja oli ihanaa vaan olla yhdessä ilman, että piti miettiä rakentamisasioita! No, sen verran mietittiin, et käytiin Prismassa ja ajateltiin, että ostetaan sieltä pari hanaa, jos hyvät ja edulliset löydetään. No, kävi niin, että siellä oli tosiaan kolme hanaa, ja ne maksoi about 20€/kpl, eikä ollu mitään tunnettua merkkiä, joten jäivät edelleen sinne hyllylle. Ajateltiin, et jos vaikka täs joskus talvella tehtäis sellainen keikka autolla, et menis aamulla ja tulis jo illalla takasin ja kävis ihan oikeis rautakaupois, niin vois saada tavaraa vähän halvemmalla. Sitten vois tietty vaikka tupaantuliaisjuomia lastata kyytiin ;)

Mies oli äsken soittanu Jukkatalolle ja kysyny niitten uusien piirrustusten perään ja sieltä oli ensin väitetty, et ne on jo lähetetty sähköpostiin ja kun mies oli sanonut, et ei me olla mitään saatu, niin sitten oli sanottu, et kai se sitten on unohtunut... Eli oli luvannu laittaa kuvat postiin. Toiv. saadaan ne sit viä tällä viikolla!

perjantai 1. lokakuuta 2010

Rakennuslupa sisällä-yes!

Eilen illalla istuttiin perustussuunnittelijan kanssa palaveeraamassa ja meille tulee nyt sitten ihan sellainen normi-kantava laatta perustukseksi. Ei kuulemma aiheuta mitään ihme kommervenkkejä, koska talotoimitukseen ei kuulunut mitään perustusmateriaaleja. Eli säikähdyksellä päästiin- onneks! Perustussuunnittelija ottaa kuvien tekemisestä 1500-2000€, mitä muilla on tuo samainen homma kustantanu? Kuulostaa aika kalliilta, kun tarjoukset vaihteli 700€ ja 2000€ välillä. Ollaan silti mieheni kans sitä mieltä, että tämä kyseinen tyyppi tuli meille halvaksi, kun huomasi tuon väärän perustustavan. Ois ollu meinaan pitkä penni, jos kolmen vuoden päästä ois huomattu, että talon alla on järvi ja sitä ois pitänyt alkaa jotenkin selvittelemään.

Niinpä ruvettiin sitten keräämän kasaan sitä rakennuslupaa varten tarvittavaa nivaskaa ja saatiin se valmiiksi. Mies äsken viestittelikin, että nyt se on viety ja sitten vaan odotellaan, koska saa hakea kalliin kirjekuoren postista. Saa vaan nyt sit toivoa, että kaikki menee kerralla oikein, ettei tarvii sitä mitenkään täydentää tms... Pian pitäisi ruveta sitten hommiin jo tontillakin, että ehditään pohjat saamaan kuntoon ennen tammikuun talotoimitusta. Nyt on kuitenkin perjantai ja toistaiseksi nämä viikonloput on vielä tarkoitettu lepäämiseen ja akkujen lataamiseen, joten sitä olen ajatellut tehdäkin. Kaikille rakentaja-Raneille jaksamisia, kyllä ne rela-weekendit koittaa vielä teillekin! :)

torstai 30. syyskuuta 2010

Aaaaaapuuuva!!!!!!!

No nyt se myrkyn lykkäs... Perustussuunnittelija oli soittanut miehelleni, että maaperätutkimuksen tekijä on laittanut perustustapalausuntoonsa ihan väärän perustamistavan...Siis what the heck????? Hän oli heti soittanu maaperätutkimuksen tekijälle ja sanonut, että nyt on tullut kämmi ja tämä oli onneks myöntäny, et näin on käyny... Perustussuunnittelija sanoi, että perustamistapalausunnon mukaan meille pitäisi tulla tuulettuva alapohja, mutta sellaista ei voi tehdä, koska pohjavesi on metrin syvyydellä!!!!!! No voi sun........ Eli kaikki suunnitelmat uusiks... Perustussuunnittelija oli sanonut, että teillä saattaa tulla vähän kiire. Eli maapohjatutkimuksen tekijä tekee tänään uuden lausunnon ja perustussuunnittelija tulee tänään viideltä meille kylään, et katotaan, et mitäs nyt sit tehdään... Onni onnettomuudessa on se, että tämä tuli ilmi nyt, eikä viiden vuoden päästä, kun talon alla ois ollu järvi!!!!! Kyllä ottaa pattiin- näin nätisti sanottuna!

maanantai 27. syyskuuta 2010

Eilen oltiin ajelemassa Tuusulassa ja Hyvinkäällä, kun siellä oli näyttö, missä oli meille tuleva talo nähtävänä. Oli ihan avartavaa nähdä se, vaikka siihen olikin tehty erilaisia muutoksia, mitä meille tulee! Tänään pitäis taas jatkaa tuota rakennuslupapapereiden nivaskan selvittelyä... Pitäis jostain löytää pääsuunnittelija, kun vastaava mestari ei oikein ollut ainakaan ekalla tapaamisella siihen oikein halukas. On aika inhottavaa täyttää niitä papruja, kun on niin monta kohtaa mihin ei tiedä, mitä laittais... Tuntee ittensä tosi viisaaksi :) Stressi vaan nousee kohisten... Ollaan todettu se,  että ois niin paljon helpompaa hoitaa asioita kasvokkain, mutta kun tää nykyajan toimintatapa on joko puhelimella tai sähköpostilla... Pystyis paljon helpommin kysymään kaikkea, kun olis kasvokkain! Äsken mätkähti sähköpostiin jotkut perustusten mittapiirokset, joista mä en ainaskaan saanu kauheesti tolkkua, mut ei kai mun tarviikaan... Kai niistä ammattimiehille jotain hyötyä on... Varsinainen rakentaja-Rane kirjoittelee täällä, kuten huomaatte :)

torstai 23. syyskuuta 2010

Rakennuslupabyrokratiaa...

Huh hei ja hoh hoijaa... Aloitettiin eilen tämä ihana (?) rakennuslupien hakurumba ja täytyy sanoa, et kyllä on ajatukset niin solmussa, et ei tosikaan... Talomyyjä oli sanonut, että häneltä menee about pari tuntia kaikkien lupapapereitten täyttämiseen, niin osaatte sit kuvitella tällaisten noviisien käyttämää aikaa, kun ei oo kauheesti käsitystä, et mitä mihinkin pitäis laittaa... Mä oon henkilökohtaisesti ihan solmussa näitten kaikkien käsitteiden kanssa; on rakennussuunnittelijaa, rakennesuunnittelijaa, rakennustyön johtavaa valvojaa, vastaavaa mestaria, pääsuunnittelijaa jne... Tyttelin päässä kuuluu vaan surinaa, kun joku näistä pitäis tietää :) Huomattiin, että papereihin pitäis saada myös kvv-vastaavan nimi ja eihän meillä vielä sellasta ees oo. Ollaan pyydetty tarjouksia eri firmoista kyllä, mutta vielä ei oo niitä saatu. Ois kiva saada ne ensin, ennenkun mitään päätöksiä tehdään.

Me ollaan siis päädytty siihen, että lämmitysmuodoksi tulee maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Maalämpö on iso investointi, mutta reippaasti alhaisemmat käyttökustannukset kyllä houkuttaa (siis sähkölämmitykseen verrattuna). Ollaan pyydetty tarjouksia maalämmöstä eri paikoista ja hintahaitari vaihtelee 10500€ ja 12500€ välillä firmasta ja lämmönottopaikasta riippuen. Ei oikein vielä tiedetä, et otetaanko lämpö maakeruupiirin kautta vai lämpökaivosta. Keruupiiri on halvempi, mutta se askarruttaa, et jos ne putket siellä maassa aiheuttaa kovasti ongelmia esim. puitten ja pensaitten istutukseen. Keruupiirin kautta sitten taas ei ole mahdollista saada jähdytystä taloon, mikä jotenkin helteisen viime kesän jälkeen houkuttaa aika paljon. Mielipiteet asiasta vaihtelee aika paljon, joku sitten taas sanoi, et ei lämpökaivonkaan kautta mitään kunnon jäähdytystä saa, et pitäis olla joku erillinen laite. Mene ja tiedä, pitää todella harkita tarkkaan, jos sitä varten joutuu ostamaan jonkun tyyriin laitteen vielä... Pyydettiin siis tarjouksia siitä lattialämmityksestä tuohon samaan nippuun, niin katotaan sitten kuka vetää pisimmän korren.

Eilen illalla yritin metsästää tulevien naapureitten puhelinnumeroita- turhaan! Neljästä naapurista sain yhden numeron selville ja eihän hän sit tietty vastannu, kun rinkauttelin. No, mennään tänään viemään Jukkatalon kyltti tontille ja mennään samalla pimputtelemaan ovikelloja, että saatais vilauttaa noita meidän piirustuksia heille ja saatais puumerkit sen merkiksi lupahakemukseen. Toivottavasti ovat kotona! Juu, kaipa mä voisin teillekin näyttää noita piirustuksia. Antaa vähän paremman käsityksen noista sisätiloista, kun ne näkyy oikein, eikä Jukkatalon tekemän pohjan perusteella. Eli sisäkuvat ja julkisivu ja tallista luonnostelma...





Kuvien laatu ei ole kauhean kaksinen, kun jouduin aika paljon kikkailemaan, että sain ne tähän näkyviin, mutta älkää välittäkö siitä, toivon, että saatte idean kuitenkin näistä selville! Tallikin on vinksahtanu vähän vinoon ;) Eilen käytiin pikavisiitillä Domuskeittiöissä kattelemassa, koska meidän taloomme kuuluu Domuksen kalusteet. Ihan kivalta näytti ja olemme jo vähän suunnitelleetkin, että miltä se voisi näyttää, mutta aika alkutekijöissä ollaan vielä sen suhteen.

Meillä on nyt sitten jo kaivurikuskikin! Eilen soitettiin suositellulle tyypille ja hän lupasi tulla hommat hoitamaan. Yes! Yksi murhe ja hoidettava asia vähemmän! On muuten aika hassua minusta se, että hän sanoi, että pinta-humusmaa poistetaan rakennusten ja piha-alueen kohdalta, eikä suinkaan koko tontilta... Siis kun nyt siellä kasvaa sen seittemän sorttia rikkaruohoa, niin miten me sit saadaan se nurmikon alustaksi, jos ei sitä röhnäkerrosta oteta pois...? Ois kuitenkin mukavaa, ettei siellä kasvais heti nurmikon siementen seassa kaiken maailman Koiranputkea. Onks kellään hyviä vinkkejä, miten voitais varmistaa, ettei näin käy?

tiistai 21. syyskuuta 2010

Kuvat tuli eilen! Puuttui ainoastaan se cd-levy, missä ois ne samat kuvat dwg-muodossa, mitä kuulemma sähkärit, lvi-suunnittelijat ja sen sellaiset tarttee. Kuvia oli aikamoinen nippu, mut niistä menee heti kolme kappaletta rakennuslupaa varten. Löydettiin autokatos/varaston piirtäjäkin ja kuvat on nyt siellä hyvää vauhtia valmistumassa...Mietittiin sitä seinien avoimuutta/kiinni olemista ja piirtäjä sanoi, et hänen mielestä kannattaa laittaa kunnon seinät, jos vaikka joskus haluaisi muuttaa katoksen talliksi. Kiinteät seinät kuulemma syö rakennusoikeutta tontilta, mutta meitä se ei haittaa, kun sitä on yhteensä 500 m2 ja talo vie vaan 147m2.

Eilen soitettiin yhdelle maanrakennusexpertille, mut valitettavasti heppu oli niin kiireinen, ettei ehdi meidän tonttia kaivelemaan... Nyt sitten vaan kysellään muitten, luotettavien tyyppien yhteystietoja, niin saatais aloitettua tuo villiniityn mylläys. Silloin, kun oltiin allekirjoittamassa noita tontinostopapereita, niin ihmeteltiin sitä, kun tuolla tontilla ei ole mainittu olevan mitään nimeä. Me kun haluttais, että meidän maapläntillä ois muukin nimi, kun numerosarja. No, ei kun asiaa selvittämään maanmittaustoimistosta. He siellä kovin väitti, että kyllä sillä tontilla nimi on ja jos sen haluaa muuttaa, niin se maksaa 75€. Ei oikein uskota, kun missään kartassa ei nimeä näy (kaikilla naapuritonteilla, joilla nimi on, se näkyy kartassa). Eli nyt sit pohditaan, et jos se nimi pitää sit muuttaa, niin kerran se kirpasee...

Pitäis varmaan tutustua paremmin noihin rakennusluvan hakupapruihin, kun ne pitäis pian toimittaakin. Ensin vaan pitäis ottaa yhteyttä noihin tuleviin naapureihin, että voitais näyttää nuo meidän kuvat ja hyväksyttää ne. Eli sitten alkaa se mahdoton paperirumba... Täytyy varmaan vilauttaa niitä luvan liitteitä tolle talomyyjälle, että varmasti kaikki tarvittava on mukana, ettei luvan saanti ainakaan sen takia viivästy.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Heippa! Viime kirjoituskerrasta on tapahtunut sellaista, että tavattiin mahdollinen vastaava mestari. Vaikutti ihan pätevältä ja rauhalliselta tyypiltä. Kysyttiin hintaa ja hän sanoi, et voidaan tehdä miten vaan halutaan, 1500€ könttäsummana tai 50€/käynti. Kumpikahan mahtaa olla järkevämpi? Kun kuitenkin halutaan, että hän ihan oikeasti käy siellä katsomassa, eikä vaan niissä pakollisissa kokouksissa. Mitä muilla on vastaavat veloittanu?

Tänään saatiin alustavat pdf-kuvat talosta ja julkisivusta ja asemakuva. Muutoksia tulee kyllä aika lailla, koska moni asia oli piirretty vähän eri lailla, kun mitä me oltiin sovittu. No, ei mitään maata mullistavaa, mutta kuitenkin... Esimerkiksi, me halutaan etupihalle kattolyhty ja se oli jääny kuvista pois. Ja päätykolmioihin halutaan laudoitus pystypäin, eikä vaakaan, niinkun muualla talossa. Sitten muutamia pikkuviilauksia, ovien kätisyyksiä ja sen sellaisia, mutta en viitsi niitä nyt kaikkia tähän luetella.

Tänään oltiin yhteyksissä pirtäjään, joka vois tehdä meille ne autokatos/varaston piirustukset. Oli sanonu, et about 500-600€ maksaa sellaiset piirustukset, et niitten pohjalta voi ruveta rakentamaan. Kuulostaa varsin kohtuulliselta, kun pelkkä asemapiirustus maksoi 360€! Nyt tänä illalla pitäis hahmotella vielä sitä tallin mallia...Se ei vaan oo niin helppoa, kun mies on illan töissä ja kommunikointi tapahtuu puhelimitse. No, kai me selvitään... :) Pähkäiltiin tässä, että laitetaanko autokatoksen kohdalle molemmat seinät umpinaiset vai ei. Mä mietin, että tuleeko siitä liian raskaan näköinen, jos ne molemmat on umpinaiset ja mies miettii sitä, et jos avonaiset, niin kovalla lumituiskulla autot on ihan lumessa... No, sit rupesin miettimään silleen, et jos ne tekis umpinaiset, mutta jos molemmille puolille laittais ylhäälle sellaiset pitkät ikkunat, niin keventäis seiniä vähän ja tulis myös valoa sinne katokseen. Saas nähdä, miten pitkä  rupeama tästä piirtämisestä vielä tulee...

lauantai 11. syyskuuta 2010

Minkäslainen talo sitä sit oikein on tulossa...?

No niin, nyt voisin vaikka vähän kertoa siitä talosta, mikä on valittu. Elikkä Jukkatalon mallistosta sellainen talo kun Huippukoti 126-4. Tämän mallin pohjakuva piti kuitenkin heittää peilikuvaksi, koska me halutaan saada meidän makkari pohjoisen puolelle varjoon, eli alaoikealle. Jukkatalon sivuilla on tällainen peilikuvan näkömahdollisuus, mutta se todellakin heittää kaiken peilikuvaksi-myös tekstit... Mutta laitan sen tähän nyt, niin saatte vähän ideaa, mistä puhun. Tähän peilikuvaan tulee myös sellainen muutos, että keittiö ja olkkari muuttaa paikkaa, koska halutaan, että olkkari on takapihallepäin. Ja keittiössä on kiva touhuilla, kun näkee kadulle. Eli tällanen pohja.

Huippukoti 126-4 peilikuvana


Me ollaan aina haaveiltu isosta katetusta terassista, koska lapsuuden kodissani on sellainen. Tämä terassin tynkä, mikä tässä kuvassa on, on siis ihan liian olematon meidän mielestä ja niinpä sitä nyt sitten suurennetaan reippaasti. Ensinnäkin terassia vedettään vasemmalle saman mittaisena, kun se on nyt, aina niin pitkälle, että se ulottuu koko olkkarin pituudelle ja olkkariin vasemmalle lisätään ovi, mistä pääsee ulos. Ajateltiin, että jos se pimentää olkkaria liikaa, mut kun se kuitenkin on auringon puolella, niin tuskin. Ja on siitä se apu, että kesän paahteisina päivinä se suojaa myös kuumuudelta, niin sisätila ei paahteen takia kuumu kovin tukalaksi. Terassia jatketaan myös oikealle talon ulkopuolelle, missä sen mitat on 4m x 4m. Ja tähän terassin osaan tehdään ihan samanlainen harjakatto, kun on muuallakin talossa. On sitten ainakin tukeva ja varmasti vedenpitävä...Tällaisesta terassista tulee lisähintaa about ainakin viis tonnia, mutta se on sitten sen arvoista, koska nin kauan ollaan siitä haaveiltu. On siellä sit kiva kesäsin istuskella kavereitten kans grillailemassa ja chillailemassa! Ja ehdottomasti halutaan tuo katettu versio, ettei aina tarvii miettiä sitä, että jos alkaa sataa niin täytyy kauheella kiireellä viedä kamat sateen suojaan. No no, not for us!

Saunassa käännetään lauteet tuon talon pitkän seinän suuntaisesti. Meille tulee puukiuas ja sen piippu näyttäis ihan tyhmältä, jos se lähtis samasta paikkaa, kun se tuossa kuvassa on! Eli toinen savupiippu olis ihan katon reunalla- ei niin hyvän näköinen ratkaisu! Niinpä käännetään lauteet ja näin sadaan piippu vähän ylemmäs katolla. Ensin ajateltiin (kustannuksia säästääksemme titysti), että laitetaan sellainen kevythormi saunaan, mutta talomyyjä kertoi meille, kuinka eräs palotarkastaja oli sanonut, että nykyaikana tosi moni palo saa alkunsa kevythormista, jos eristys talon yläpohjan läpiviennissä on vähänkään puutteellinen. Sen verran sai karvat nousemaan selkäpiissä, et ajateltiin, et laitetaan sit vimpan päälle kunnon hormi,niin ei tarvii ainakaan tuollaisesta asiasta murehtua...

Tuo olohuoneen koko vähän huolettaa, ainakin minua, mutta ollaan ajateltu, että avitetaan sitä sillä, että tehdään tuosta 8,8m2 makkarista kirjasto silleen, et tuo ovi, mikä siinä nyt on, laitetaan umpeen ja olkkarin puolelle tehdään lasiset pariovet, niin eiköhän siitä vähän tule lisää tilan tuntua ja avaruutta pienehköön olkkariin. Olkkarin koko on nyt se, mistä on jouduttu tinkimään, samoin, kun siitä, että on vaan yks vaatehuone ja sekin tosi pieni. Se taas pyritään ratkaisemaan siten, että tehdään pihalle iso kahden auton katos, mihin yhteyteen tehdään iso varasto (n. 40m2). Sinne ois tarkoitus kevyillä väliseinillä erottaa kaksi tilaa, toinen tila vaate- ym. säilytykseen, mihin vois hommata aikamoisen määrän huokeita kaappeja jostain, ja toinen puoli pidettäis sellaisena tilana, missä vois tehdä jotain, esim. mies vois talvella huoltaa suksiaan. Ja siellä vois säilyttää myöskin ruohonleikkuria. On pakko ostaa sellainen iso, päältä ajettava leikkuri, kun tuota lääniä piisaa sen verran, et ei sitä työnnettävän leikkurin avulla ehtis muuta tekemäänkään kun ajelemaan ruohoja... Eli se on "pieni" ylimääräinen menoerä tulevaisuudessa, mutta sen siitä saa sitten kärsiä, että on paljon tilaa.

Ainut probleema tällä hetkellä on se, että meillä ei ole tuosta autokatos/varastosta vielä mitään muuta kun pelkkä visio. Pitäis löytää joku, kun piirtäis meille kuvat, niin voitais päästä eteenpäin. Jotenkin on hirvittänyt noi valmistallipaketit, kun on kattonut niitä ja vertaillut... Kahdella autopaikalla ja pienellä varastolla (= about 10m2) saattaa maksaa pakettina n.15000€ ja se on vasta ilman asennusta. Eli ollaan ajateltu, että tilataan kuvat jostain ja meidän timpuriporukka tekee sen pitkästä tavarasta, niin saadaan varmaan kunnollinen ja halvemmalla. Urakoitsija-ehdokas oli samaa mieltä, sanoi et useesti noi valmistallit on aika rimpuloita... No, kai sielläkin poikkeuksia riittää.

No niin, runosuoni on taas pulpunnut niin runsaasti, et tarviis kai ruveta lopettelemaan. Pitäis lähteä vähän ulkoilemaan, ettei koko päivää kökötä sisällä. Yöllä on satanut ja ilma on ihanan raikas nyt! Sitten saakin ruveta valmistautumaan iltaan- kaverilla on synttärikemut ja sinne ois tarkoitus lähteä! Mukavaa lauantain jatkoa kaikille! Take care!

torstai 9. syyskuuta 2010

Niitä lupaamiani kuvia ja muuta...

Eli lupasin laittaa niitä kuvia... Eilisilta taas vierähti muuta touhuillessa, mutta nyt... Eli sanoisinko, että tästä lähdetään...3337m2 aakeeta laakeeta...

Kuva on näin harmaa, kun se otettu heti lumien sulettua...
               
Nykyään tontilla heiluu ihan kamalan korkea villiniitty, mutta eiköhän se saada kuriin kun maatyöt alkaa... Seuraavassa kuvassa maaperätutkimus on täydessä käynnissä, eli kairaajat porailee reikiä maahan nähdäkseen, että missä syvyydessä tulee vastaan moreeni tai kallio. Kevätkin  on jo edennyt, kun vähän jo vihertää...


Tänään käytiin tutustumassa yhteen urakoitsija-vaihtoehtoon, joka vois tehdä hommia perustuksista lähtien ja olikin ihan kiinnostava heppu. Ehkä viisiskymmenissä, rauhallinen ja kokenut tyyppi, jolla on paljon kokemusta vastaavanlaisista hommista. Eli ihan positiivinen kuva hänestä jäi! Sanoi veloittavansa 32€/h plus alvit, eli tuli mieleen, että varmaan ihan hirveesti meitä kyllä hontsittaa kiskoa vaikka lautoja perustuksista ja poistaa naulat niistä... Saa ihan kivan säästön, kun vaan itse on viiteliäs. Ja kun se on sellasta hommaa, et tällaselta tytsiltäkin onnistuu, kun ei oo ihan kauheesti kokemusta noista raksahommista. Huomenna meille tulee kyläilemään vastaavan mestarin ehdokas, ja sitä varten on pitänyt siivota... Hommat on vielä aika pahasti kesken, joten huomiseen joudutte odottamaan niitä talon pohjakuvia. Kunhan huomisesta hektisestä työpäivästä selviää, ni sitten voin taas syventyä skriivailuun, ottaa vaikka lasillisen punaviiniä ja jatkaa sepustusta.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Tontin tutkiskelua ja muuta mielenkiintoista...

Tontin varaamisen jälkeen ruvettiin pohtimaan, että taitaa olla ensiarvoisen tärkeää teettää maaperätutkimus, koska tontin kerrottiin olevan vanhaa pellon pohjaa, eli savea. Paalutus on ehdoton toimenpide ennen talonrakennusta, että vältetään talon vajoaminen vuosien saatossa. Saimme Designtalon myyjältä maaperätutkimuksen tekijän yhteystiedot ja tiedon, että Designtalojen asiakkaat saa tutkimuksen about 200€ halvemmalla kyseiseltä hepulta (750€) . No, totta kai me siihen tartuttiin, kun aateltiin, et hei, se säästetty 200€ on aina kotiinpäin! No, maaperätutkimus tehtiin toukokuussa ja siitä paljastui, että tontti todellakin on savea ja syvältä, eli paalutussyvyys tulee vaihtelemaan 17-20m välillä. Jaiks! No, tiedettiin etukäteen valmistautua tähän, koska tarpeellisen paalutuksen aika kovaa hintaa on kompensoitu halvalla maaperän hinnalla...

Tutkimusraportin saaminen sitten kestikin luvattoman kauan, ja vaati useita puhelinsoittoja ja tekstiviestejä ja sähköposteja, ennenkun kolahti sähköpostiin. Ei siitä kyllä laskuakaan tullu kun vasta elokuussa, mutta kuinkas ollakaan, hinta oli hänen alunperin sanomansa (950€) , eikä mikään Designtalon alehinta... Grrr! Lievästi alkoi ahistaa ja ei muuta kun puhelin kauniiseen käteen ja soittamaan; mutta kun Designtalon myyjä lupas meille, et se on 200€halvempi!!! Asiaa selviteltiin kauan ja lopulta he totesivat, että Designtalon kanssa on tällaisesta alesta joskus juteltu, mutta siitä ei koskaa tullut mitään... Käskivät lähettää myyjälle sellaisia terveisiä, ettei menisi tekemään tarjouksia heidän nimissään. Mutta, maaperätutkimuksen tekijän kunniaksi on kerrottava sellainen seikka, että hän ystävällisesti tuli hieman vastaan ja tiputti 100€ hintaa! Eli kuitenkin sit loppu hyvin, kaikki hyvin!

Mieheni on pari kertaa käynyt jututtamassa rakennustarkastajaa erinäisistä asioista ja tuntuu olevan ihan mukava heppu. Nyt täytyisi haalia kokoon erinäisiä lippulappuja rakennusluvan hakua varten... Tuntuu olevan aika mielenkiintoinen rumba- onneks talomyyjä lupas auttaa! No, tällä hetkellä odotellaan rakennuksen pdf-kuvia, minkä jälkeen käydään ne suurennuslasilla läpi, että voidaan tehdä mahdolliset korjaukset ennen uusien, lopullisten kuvien saapumista... Asemakuvaa varten hahmoteltiin eilen illalla piirustusta, mihin piti hahmotella talon ja autokatos/varaston paikka ja mitat tontille. Lisäksi piti määritellä, että missä tontilla on soraa ja missä nurmikkoa. Kaikista hassuinta oli se, että piti määrittää myös paikat pyykinkuivaustelineelle ja matontamppaustelineelle. Kukahan rakennusvalvonnasta sit kattoo kans, et meiän kalsarit sit kuivuu oikeessa kohtaa tonttia :)  ??

Jos ehdin, niin voisin illalla laittaa tänne vähän kuvia tontilta ja tosta talomallista, sekä kertoa muutenkin vähän tuosta talosta, et mitä sinne halutaan. Jos illalla en ehdi, niin sitten huomenna. Tässä nyt kuitenkin jo kuva talomallista ulkoapäin. Siis linkkinä; kurkatkaa sieltä...
http://www.jukkatalo.fi/showimage.php?mID=298&imgID=&w=1180&h=904

lauantai 4. syyskuuta 2010

Ja siitä se ajatus sitten lähti...

Tontin löytymisen jälkeen oli jotenkin helppo ajatella edessä olevaa projektia, mutta sen suuruudesta ei oikein kyllä ollut kunnollista käsitystä... Aloitimme selailemalla eri talotehtaiden esitteitä netissä ja tilaamalla niitä kotiin. Alusta asti oli selvää, että haluaisimme tilata talopaketin, joka olisi jo aika pitkälle valmiiksi tehty, jos ei ihan kokonaan valmis, koska kumpikaan meistä ei ole mitenkään rakennushommiin erikoistunut ja pelottaa, että peukalo on keskellä kämmentä tuollaisissa hommissa. Selailimme esitteitä ja aloitimme karsinnan sillä ajatuksella, että ensin karsimme pois kaikki sellaiset, joissa ulkomuoto on jotain ihan muuta, mitä me haluamme ja sitten sen kriteerin mukaan, että jos sisätilat vaativat liian suuria muutoksia. Näiden kriteerien mukaan "semifinaaliin" selvisivät Kastelli, Designtalo, Mittava Koti, Omatalo, Jettatalo ja Vieskatalo.

Aloitimme "talotehdaskierroksen" Vieskatalosta, jossa pian kävi selväksi, että emme saisi kovin helposti taloa sellaisella valmiusasteella kun haluaisimme, joten jätimme sen taka-alalle, ja ihan sama juttu kävi Jetta-talon kanssa. Kastellilla yllätti se, että useat haluamamme muutokset olivat ihan mahdottomia ja valmiimmissa talopaketeissa (Economy-malleissa) valmiit värimaailma-paketit eivät miellyttäneet ja niitä ei voinut vaihtaa :(. Ihmeteltiin tätä suuresti, koska Kastelli on kuitenkin niin suosittu! Niinpä meidän Top 3:een päätyivät Designtalo, Omatalo ja Mittava Koti. Designtalolla oli kova myyjä, joka oli innokas viikonloppunakin tulemaan näyttämään vanhoja ja aiemmin aloitettuja Designtalotyömaita. Omatalolla oli rauhallisempi myyjä, joka ei ollut niin "tyrky", vaan enemmän asialinjalla hissunkissun. Mittava Kodin myyjä oli lupsakka savolainen, jonka kanssa asiat luisti ihan mukavasti. Tästä alkoi usean kuukauden mittainen rumba, kun meidän mielestä se oikean talopaketin valitseminen oli ihan mission imposible... Hinnat vaihtelevat suuresti, eivätkä ole keskenään vertailukelpoisia niin mitenkään, koska toisten pakettien toimitussisältö on ihan erilainen kun toisten. Halutaan kuitenkin tehdä tästä kodista niin hyvä, kun mahdollista, koska aiotaan asua siinä about 40v. Eli annetaan piutpaut niille ihmisille, jotka sanoo, että kyllä se kolmas talo on yleensä sellainen, mikä on hyvä. Ain't gonna happen!

Designtalon innokas myyjä vierailutti meitä useammassa Designtalon työmaalla ja työnjälki näyttikin ihan hyvältä. Joissain eräiden talotehtaiden talojen näytöissä kun ollaan kiinnitetty huomiota erittäin huonoon työjälkeen, mitä ei kyllä tulla omassa kodissa hyväksymään. Käytiin istumassa Designtalolla kerran työpäivän jälkeen about 4h ja rupes lievästi ahistaan, kun piti päättää tyyliin ovenkahvamallit, että myyjä sai tarjouksen laskettua. No, tarjous tuli ja kuulemma vappuna nousee hinnat, että teillä on tasan 8pv aikaa päättää, jos haluatte vanhalla hinnalla. Apuva! Pähkäiltiin sitä sen 8 pv ja tultiin tulokseen, että kyllä se kauppa kannattaa ehdollisena tehdä, että säästetään sentään muutama tonni... Niinpä vapunaattona mentiin taas visiteeraamaan yhteen rakennuskohteeseen ja ilmoitettiin myyjälle, että ehdollinen kauppa voidaan tehdä. Siitä paikasta hän sanoi, että ajetaan yhdessä meidän tontille ja laitetaan sinne Designtalon kyltit. Myynti kuulemma tuo myyntiä. Ihmetytti kyllä vähän tuo kiire, koska nimiämme ei ollut missään papereissa...No, kukin taaplaa tyylillään! Itse kyllä suhtauduttiin kyseiseen kauppaan silleen, että se on nyt tehty, mutta silti jatketaan muiden katsomista, josko löydettäis joku vielä parempi.

Omatalon esitteitä selatessamme heti kiinnitimme huomiomme Optimi 129-malliin, mikä oli nätti kun sika pienenä. Mieheni sanoi heti, että tuollaisen minä haluan. Rupesimme pohtimaan sitä kunnolla ja tarvittavia muutoksia ja eikun seuraavaksi Kuninkojan K-rautaan, jossa meidät otti vastaan rauhallinen ja asiantunteva kaveri. Asiat lähtivät rullaamaan, mutta aina muutosten tekeminen oli aikaa vievää, koska piirtäjällä oli aina niin kiire, että jos halusimme pohjaan muutoksia, saimme aina ootella uusia luonnoksia pari viikkoa. Ja niin taas aikaa kului...

Mittavakodin malleista eniten kiinnosti Satu 120, mutta ulkopuoli ei ollut yhtään meidän mieleen, sillä tiiliverhous ei kuulu suunnitelmiimme. No, useasti istuimme töitten jälkeen heidän toimistollaan ja väänsimme tarvittavia muutoksia. Palvelu oli ystävällistä ja mukavaa, mutta muutoskuvien saaminen oli aika hidasta, koska kyseessä on aika pieni firma johonkin Kastellin kokoisiin jätteihin verrattuna, joten resurssitkin ovat pienemmät. Mittava Kodissa meitä mietitytti se, että itse tehtävää olisi jäänyt kuitenin aika runsaasti, eikä meille kuitenkaan ollut ihan täysin selvää, että mitä kaikkea. Myyjä varmaan tuskastui mun ainaisiin sähköposteihin, että miten se nyt menikään, mitä kuuluu ja mitä pitää tehdä itse... Myyjä oli jo kovasti kauppoja tekemässä, kun me lyötiin jarrut päälle. Sanottiin, että ei voida tehdä kauppoja, koska ei ole edes vielä käyty pankissa lainasta puhumassa. Juu, totta se on, näin nurinkurisesti aloitettiin! Hommattiin tontti ja aloitettiin talopaketin jahtaus, vaikka ei ollut edes tietoa, että saisimmeko lainaa... Sanottiin, että nyt täytyy vähän jarruttaa ja sen jälkeen myyjästä ei koskaan kuulunut enää mitään. Ihmeteltiin sitä, sillä me edelleen oltiin ihan kiinnostuneita heidän vaihtoehdostaan, mutta ei väkisin... :)

Omatalon kanssa neuvottelut etenivät ja oltiin jo melkein tekemässä kauppoja, kun myyjä sanoi, että kustannusarviota pitää vähän tarkentaa ja niinhän siinä kävi, että se meni jo about 10000€ yli sen, mitä oltiin pankissa ruinattu ja tämä hinta ei vielä siis sisältänyt tontin eikä autokatoksen hintaa. Voihan ny...!!!!! No, kysyttiin, että miten voitais hinnasta tinkiä, nii ehdotus oli, että jos pienennettäis taloa, tai jätettäis pois iso katettu terassi, tai vaihdettais lämmitysmuoto pois maalämmöstä. Mikään näistä muutoksista ei oikeen sopinut meille, koska nää on sellaisia juttuja , mitä me halutaan. Niinpä, back to the drawing board ja miettimään, mitä sit tehtäis... Rupesi tässä välissä jo jotenkin ahdistamaan tuo Designtalo, koska myyjään ei saanut koskaan yhteyttä. Pyysin ainakin kaksi viikkoa sähköpostein talomme pohjakuvaa, missä olisi kaikkien tilojen pinta-alat ja ei... Ei kuulu mitään... Sitten vihdoin ja viimein, kun se kuva tuli, se oli väärä!!! Ei jakseta tuollaista meininkiä, että myyjää ei saa tekstareilla tai sähköposteilla millään kiinni, koska kuitenkin kysyttävää on kamalasti...

Niinpä päädyin (taas kerran) surffailemaan talotehtaitten sivuille ja jotenkin silmiini osui muutama talomalli Jukkatalolta. Jotenkin olimme aiemmin sivuuttaneet koko firman, emmekä vieläkään varmasti tiedä miksi (luultavasti sen takia että ajattelimme että sitä kautta emme saa taloa haluttuun valmiussasteesen asti), mutta nyt valitsimme sieltä kiinnostavimmat ja meilasin Jukkatalon kauppiaalle ja sovimme tärskyt pikimmiten. Niinpä juttelimme toimistolla erittäin rauhallisen ja asiantuntevan myyjän kanssa, joka ei myynyt mitään! Kuvitelkaa, talomyyjä, joka ei myy!!! Oli ihanaa, kun sai rauhassa kysellä ja hän vastaili, mutta ei tyrkyttänyt mitään! Tapaamisen jälkeen meilimme useasti, kun meille tuli mieleen uusia kysymyksiä ja sovimme uudet treffit pian. Olimme tulleet sihen tulokseen, että Jukkatalo voisi ollakin meille se oikea ratkaisu, koska rahan säästämiseksi olemme nyt päätyneet siihen, että sisätöistä hoidamme mahd. paljon itse. Molempien iskät ovat kuitenkin niin innokkaita auttamaan, että apuvoimaa löytyy ja ystävistä myös. Rankkaahan se tulee töiden ohella olemaan, mutta on se sitten sen arvoista, kun on oma tupa ja oma lupa!! <3 Käytin Jukkatalolla uudestaan ja juteltiin taas kauan, ja periaatteessa sovittiin jo kaupat, mut haluttiin hiukan miettimisaikaa yksityiskohtien hiomiseen, että otetaanko pien- vai suurelementtinä, tiili- vai peltikatolla jne... Seuraavana päivänä (26.8.) sitten käytiin tekemässä kaupat ja sitten olikin selvää, että meille tulle Jukkatalo, mallia Huippukoti 126-4. Yes, taas yksi iso päätös takana!!!Hjuva fiilis! Sitten vaan ilmoittamaan Designtalon myyjälle, että kauppoja ei tuu...

Raapustelu alkaa...

Hei kaikki rakentamisprojekteista kiinnostuneet ihmiset! Ollaan aloitettu oman kodin rakennusprojektia ja ajateltiin, että olisi mukavaa ja hyödyllistä kirjoittaa tällaista blogia, niin kaikki rakentamisesta kiinnostuneet ihmiset saisivat tietoa ja myöskin vertailupohjaa hinnoille ja tietysti myös rakentamiskokemuksille. Aiomme hoitaa kirjoittelun yhdeää mieheni kanssa, jotta siitä ei kummallekaan tuu mitään raskasta kivirekeä. :) Oman kodin rakentaminen on ollut haaveissa jo kauan, mutta nyt tammikuussa 2010 toden teolla aloimme puhua siitä, että ehkä pikku hiljaa olisi aika ruveta etsimään sopivaa tonttia. Ensimmäinen konkreettinen tekomme oli se, että menimme Rakennusmessuille helmikuussa ja kartoitimme Varsinais-Suomen tonttitarjontaa. Huomasimme heti, että hintahaarukka on aika leveä, vaihdellen 3€:sta aina johonkin 70€ asti neliöltä. Kumpikaan meistä ei ole syntynyt kultalusikka suussa, joten jouduimme keskittymään näihin huokeampiin tontteihin.

Tästä alkoi armoton tontin metsästysrumba ja ajelu ympäri Varsinais-Suomea sopivia tontin paikkoja katsellessa. Turku, Raisio, Lieto, Naantali, Rusko ja Kaarina jäivät heti vertailun ulkopuolelle hintojensa vuoksi ja niinpä suuntaisimme automme lähinnä akselille Parainen, Paimio, Sauvo. Viimeksi mainittu kuitenkin tuntui olevan liian kaukana Turusta ja liian maalla meille, koska tuntui, että palvelujen määrä Sauvon keskustassa ei ollut kovin laaja. Uskon, että mökkihöperyys olisi voinut iskeä ainakin meikäläiseen. Paraisilla oli kivoja tontteja ja meren läheisyys houkutti kyllä kovasti, mutta sitten kuitenkin hinnat olivat vielä liian kovat. Niinpä aloimme tutustua tarkemmin Paimion tonttitarjontaan, koska moottoritietä pitkin huristaa Turkuun about 20 minuutissa, eli välimatkakaan ei tunnu liian pahalta.

Saaren alueella oli tarjolla monta mielenkiintoista (ja mukavan hintaista) tonttia, joita kävimme useasti katsomassakin. Tontit olivat tuolloin vielä täynnä pitkiä mäntyjä ja tiet olivat rakentamatta, ja paksu lumivaippa täytti maan niin, että maaperästä oli vaikea mitään nähdä. Otimme yhteyttä Paimion kaupunkiin ja saimme lisätietoa tonteista ja maaliskuussa saimme kuulla, että voisi olla mahdollista, että jo edellisenä vuonna varattuja tontteja vapautuisi takaisin myyntiin ja että niistä yksi sijaitsi lähellä keskustaa. No, odotimme kuin kuuta nousevaa tietoa tästä tontista ja niinhän siinä kävi, että ei se mitään vapautunut, mutta meidän onneksemme kävi niin, että sen tontin viereinen tontti vapautuisi ja saisimme varata sen, kunhan heti tulisimme käymään kaupungintalolla. Ei muuta, kun kesken työpäivän mies kiireesti viemään varausmaksua tontista ja hip hei, se oli sitten varattu meille! Hyvä alku...