Niin se joulu taas jollotti ohi, tuoden samalla mukanaan kamalan myrskyn. Onneksi ei rakennettu taloa sille alueelle, mihin ensiksi meinattiin, sillä siellä on kaatunut aivan kamala määrä puita uusien talojen päälle! Eilen käytiin tontilla iltahämärissä katsomassa miltä siellä näyttää ja ihan ok oli kaikki, yhtä pientä juttua lukuunottamatta... Pihalla oli pinossa 6 tai 7 styroksilevyä ja niitten päällä oli lava, paino siis sanalla oli... Ovat lentäneet tuulessa huitsin nevadaan saakka ja siis tosi, tosi kauas, koska niistä ei näkynyt jälkeäkään lähimaillakaan...

Aloitettiin paneloimaan kirjaston kattoa ja kyllä taas jaksoi vastustaa niin kovin et ei tosikaan. Ei meinata millään saada ensimmäistä paneelia suoraan, että seuraavat sitten menisivät nätisti suoraan ja saumat kiinni. Ensin aloitettiin kokopitkällä ja laitettiin (lue=tapeltiin) seuraava rivi paikalleen, eikä millään menny nätisti. No, ei kun kaikki pois ja ekaks kahdesta pätkästä paneelit. Oli lievästi haastavaa, kun ei oo kun kaks käsiparia ja kun niitä ekoja laittoi, niin ei ollut ees ponttia, mihin niitä tukea... Argh! Otti niin päähän tuo tappeleminen! Syö reippaasti motivaatiota, kun työpäivän jälkeen raahautuu tonne ja MIKÄÄN EI ONNISTU... Koko ilta kun tapeltiin niin saatiin kokonaiset kolme riviä laitettua... Hyvin laimea jee...